torstai 26. toukokuuta 2016

Konserttifiiliksiä

Olen käynyt monenlaisissa konserteissa ja pyrin nauttimaan niistä niiden omalla tavalla. Akustoiduissa saleissa toimii tietyt asiat ja festareilla korostuu muut tekijät. Varsinaiset esiintyjät ovat kuitenkin se juttu mitä odotan eniten. Monet onnistuvat lavalla hyvin ja toiset taas kuulostavat levyllä paremmalta. Yksi asia on kuitenkin aina arvoitus ja se on soundi. Huonon akustiikan, miksauksen tms. takia olen silloin tällöin pettynyt kokemukseen.

Esimerkkinä otetaan yksi ilta jossa pääesiintyjät olivat hyvin samankaltaisia. Rautaisia pitkänlinjan ammattilaisia viimosen päälle, jotka molemmat olen nähnyt kaksi kertaa livenä aiemminkin. Ensimmäisenä esiintyi Neljä Ruusua. Keikka oli loistava ja soundi todella kohdallaan! 


Äänenpaine riittävä, mutta ei missään nimessä tappavan kova. Olin koko illan keskialueella eli optimaalisessa paikassa. Telttakaan ei tuntunut huonontavan ääntä. Minun korviini miksaus oli siis onnistunut erinomaisesti.

Toinen bändi oli Eppu Normaali. Heti alussa tuli selväksi että lataus oli suuri järjestäjien puolelta.


Tämä näkyi tai oikeastaan kuului valitettavasti aivan liian voimakkaana äänenä. Bailaamisen välillä yritin selvittää itselleni mistä tämä tajuttoman suuri ero bändien soundeissa johtuu. Yläbasso puuroutui ja aladiskantti kiersi pahasti. Tämä ongelma jatkui koko keikan. Vaikutus tosin vaimeni jossain vaiheessa hieman, johtuen korvien 'mukautumisesta'. Bändi veti hyvin, mutta ääni ei vaan välittynyt kuulijalle niin kuin se pitäisi.

On aivan käsittämätöntä että törmään huipputasoisissa kekkereissä edelleen tällaisiin ongelmiin?? Luulisi tietotekniikankin pystyvän osaltaan eliminoimaan äänien epäpuhtauksia. No, ihminenhän näissä on kaiken takana ja edessä eli se sitten siitä analyysista. Pitäneekin siis ensi kerralla ottaa pari olutta enemmän.